09.05.2011, Chukwani, Zanzibar City
Nyt siitä on jo viikko, kun tulimme takaisin Pemban saarelta. Se on suunnilleen pohjoiseen täältä Sansibarilta (eli Ungujan saarelta), ei kovin kaukana. Saari on yhtä suuri kuin Unguja, mutta siellä on hieman vähemmän asukkaita. Pemba ja Unguja (jota kutsutaan pelkästään myös Sansibariksi) mudostavat yhdessä entisen Sansibarin valtion, joka on nykyään liitossa Tanganyikan kanssa, mudostaen yhdessä TanSanian.
No niin, Pemba on siis Khamiksen kotisaari. Se on myös täysin erilainen kuin tämä Sansibar.
Ensinnäkin, Pemba on täynnä mäkiä, kukkuloita ja laaksoja. Siellä on myös paljon mangrove-metsää ja muunlaista metsää, kaikki ranta ei ole pelkkää hiekkaa. Tosin sieltä löytyy myös uskomattoman upeita hiekkarantoja. Kaikkialla on vihreää ja myös järviä, joita Sansibarilta ei löydy lainkaan.
Toinen suuri ero on kaupunkien määrä. Sansibarilla on vain yksi, sitäkin isompi kaupunki: Sansibar. Pemballa keskikokoisia kaupunkeja sen sijaan on laskutavasta riippuen 4-6. Me kävimme isoimmassa, Chake Chakessa, sekä Wetessä, josta Khamis on kotoisin.
Jollain tavoin olo oli kuin Suomessa. Kaupungit olivat pieniä, mutta siististi organisoituja: hyvät tiet, katulamput, vihreää myös keskustassa, rauhallista, aika tiukat aukioloajat kaupoilla, ei turhaa häsläystä, ja keskustaa ympäröivät muutamat kerrostalot. Vähän niinkuin Somero. Keskuskatujakin oli vain yksi.
Asuimme ensin Khamisen serkun luona, sitten tuttavaperheen luona, kävimme joka päivä tätiä moikkaamassa jne., viimeisiksi päiviksi lähdimme karkuun rantaresorttiin, joka jälleen kerran oli käytännössä tyhjä ja lähes ilmainen meille. En oikein enää osaa jakaa mitään muiden ihmisten kanssa, kun olen tottunut että kaikki on vain omassa käytössä, ravintoloista uima-altaisiin...
Pemba on kulttuurillisesti paljon jännempi kuin Sansibar. Se oli aikoinaan erittäin vilkas, ja sieltä löytyy vanhaa asutusta niin lähi-idästä kuin Kiinastakin asti! Edelleen maasta voi tietyissä paikoissa vain käsin poimia satoja vuosia vanhoja kiinalaisen ruukun sirpaleita. Hullua.
Lisäksi Pemballa on kaikkea kummallista, kuten portugalilaisilta jäänyttä härkätaitselua, sitten tikkutappelua (stick fighting, en päässyt todistamaan, joten en osaa kuvailla), puissa asustaa henkiä ja monessa paikassa puut ovat täynnä lentäviä kettuja – siis lepakoita.
Sukellusvedet ovat upeat, vähän pelottavat siksi! Kävimme snorkaalamassa Misali-saarella, sieltä voi vain rannasta lähteä ja heti viiden metrin päässä alkaa meressä tapahtua. En ole ikinä ennen nähnyt sellaista vipinää koralliriutalla, kaikenmoisia kaloja sun muita! Yksi oli niin iso, että pelästyin ja rantauduin sukkelaan. Hetkeksi.
Lisäksi kilpikonnat munivat saarella, mutta nyt ei ollut oikea aika nähdä mitään jännää.
Kun menimme saarelle veneellä, sattui tämä naurettava hetki: horisontissa oli uskomattoman iso sateenkaari, ohi lenteli perhonen, ja meressä meidän edessä hyppi kaksi delfiiniä.
En enää ihmettele, että kaikki pembalaiset kaipaavat sinne takaisin. Ympäristö oli uskomattoman miellyttävä. Ikävä kyllä Sansibarin kaupunki on nykyään kaiken keskus, joten pakko on asettua jälleen tänne. Ei siinä mitään, Stone Town Unesco-kohteena ihanine pikkukatuineen, putiikkeineen ja kivitaloineen on kuitenkin varsin mukava. Tästä lisää kun seuraavaksi saan aikaiseksi kirjoittaa.
Colors of Zanzibar suomeksi Colors of Zanzibar in English
Colors of Zanzibar suomeksi Colors of Zanzibar in English
